Usko määritellään kyvyksi nähdä jotakin syvempää, jotakin todempaa, jotakin enemmän, jotakin erilaista – tuo näky kuljettaa elämääsi ja vaihtaa tulevaisuutesi suunnan. Jos olet liittynyt Pyhään Henkeen, tiedät sen.

En näe vain silmilläni, en vain mielessäni, vaan näen sisimpäni kautta. Annan itseni tulla nähdyksi, ja sitten näen hänet, joka näkee minut. Ole avoin, mutta älä väkinäisesti. Omista näky, joka muotoutuu sisimmässä ja raivaa tietään meidän kauttamme ulos tähän maailmaan koskettaen jotakin syvempää kuin vain se, minkä pystymme käsittämään. Ihmiset näkevät reaktiomme tapahtumiin ja miettivät, mikä meissä on erilaista, kun toteutamme vuorisaarnan ydintä – katse Jeesuksessa, joka ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan. Elämämme näyttö on parempi, kun puolustamme toisten oikeuksia emmekä omiamme. Eletään, rakastetaan ja johdetaan niin, että Jeesuksen seurakunta voi jälleen olla kansojemme omatunto.

Lue Eeva Kambon väkevä kirjoitus kokonaisuudessaan Christina-lehden numerosta 4/23.