Hoitava hiljaisuus

Me kroonisen kiireen keskellä elävät ihmiset tarvitsemme niin kipeästi hiljaisuutta. Rauhallisuus ja levollisuus ovat ominaisuuksia, jotka puuttuvat nykyajasta. Sisäinen rauha ei mahdu rauhattomaan sydämeen.

Meidän tulisi etsiä ja löytää se mistä meidän aikanamme on niin suuri puute: hiljaisuus. Hiljaisuus on rukouksen äiti. Rukoukset syntyvät hiljaisuudessa. Rukouksen monista muodoista ehkä vaikeimmin opittava on viipyminen hiljaa Herran läsnäolossa.

Olemme niin malttamattomia, että vuodatamme sydämemme Herralle kuulematta, mitä hänellä olisi meille sanottavaa. Näin jäämme osattomiksi ihanimmasta tavasta päästä lähelle Herraa. Hiljentyminen on asettumista Jumalan eteen

Me voimme pysähtyä ja hiljentyä Herran edessä, että hän pääsee rauhoittamaan ja puhdistamaan sielumme. Kaikki tärkeät asiat vaativat harjaantumista, niin myös hiljaisuuden harjoittelu. Hankalinta tässä lienee juuri aloittamisen vaiva.

Kun olet erottautunut Herraa varten ja varannut tietyn ajan hänelle, saat olla vakuuttunut hänen läsnäolostaan. Sille, joka ensimmäistä kertaa harjoittelee sanatonta hiljaisuutta, saattaa tulla ajatusmaailman kaaos. Häiritsevät ajatukset hyökkäävät tulvaveden lailla ja vaativat huomiota. Sen vuoksi moni luovuttaa heti kättelyssä.

Hiljentyminen elämäntapana

Älä anna häiriöiden keskeyttää tätä rukouksista ihaninta. Odota Herraa. Vähitellen hiljentyminen on helpompaa, ja kärsivällisyytesi palkitaan. Näin on jopa siinä määrin, että kun hiljentymisen oppii, siitä tulee elämäntapa, jota ei vaihtaisi mihinkään. Tämä paikallaan pysyminen kaiken uhalla tuottaa vähitellen sisäisen rauhan.

Tässä levon ja rauhan ilmapiirissä Jumala pääsee laskemaan sydämeesi omia ajatuksiaan koskien ongelmiasi. Tyhjällä hiljaisuudella ja Jumalan täyttämällä luovalla hiljaisuudella on suuri ero.

Läheisyys Jumalan kanssa

Päästäksemme todella tuntemaan Jumalaa, meidän on välttämätöntä päästä sisäisesti hiljentymään. Emme kykene luottamaan täydellisesti Herraan, ellemme tunne häntä läheisesti. Kun Jumalasuhteemme, rakkaussuhteemme Herran kanssa on kunnossa, niin silloin sydämemme kaipaa ja etsii hetkiä kahdenkeskiseen yhteyteen. Kun menemme kaipaavin, rakastavin sydämin Herran luo, silloin meidän ei ole vaikeaa viettää aikaa hänen kanssaan.

Aika, jonka vietämme Herran kanssa ei ole mistään muusta pois. Se siunaantuu siten, että saamme tehtäviimme enemmän aikaa, ja elämämme tuottaa enemmän iloa. Löydämme sielunrauhan vain syvässä yhteydessä Jumalaan. Tämän yhteyden syventämiseksi me tarvitsemme hiljaisuutta. Joka tahtoo päästä lähemmäksi Jumalaa ja syvemmälle rukouksen ihmeelliseen maailmaan, hänen tulee viipyä hiljaisuudessa, Jumalan läsnäolossa.

”Jumalaa yksin minun sieluni hiljaisuudessa odottaa. Häneltä tulee minun pelastukseni.” (Ps.62:2.)

Irene Tandefelt

Kuva: Christian-Sogaard