Christina-lehti on ollut TV7 kustantamana viisi vuotta. Kuudes vuosi alkaa vuoden 2023 alusta.

Olen ollut lehden päätoimittaja ja lehden vastaavana nämä vuodet. Luin 2018 loppuvuoden blogiani, ja siinä kirjoitan:

”Valmistelen Christina-lehden joulunumeroa ja myös ensi vuoden lehtien teemoja. Christina-lehti kertoo hyvää sanomaa ja levittää toivoa naisten elämään. Ei vaatimuksia, ei painostusta, vaan lupa olla sellainen ihminen ja sellainen nainen, joksi Jumala on itse kunkin luonut. Olemme hyväksyttyjä ja kauniita kaikkine ryppyinemme ja kiloinemme. Ei haittaa vaikka emme ole päässeet äskettäin kampaajalle tai uusimaan vaatevarastoa. Mikä on oleellista on mielen rauha ja ilo Herrassa, joka on väkevyytemme. Sellaisen ihmisen vierellä ja lähellä on levollista olla. Ihmisen, joka ei esitä vaatimuksia, ei valita eikä arvostele.”

Olemme naisina paljon haltioina: Omana itsenämme, perheessämme, työssämme, suhteessamme Jumalaan, yhteiskunnallisissa tehtävissämme jne. Nainen kääntää päät ja sydämet. Antaa rakkautta ja ottaa sitä vastaan.

Tarvitsemme ja kaipaamme sisaria vierellemme ja yhteyttä heidän kanssaan. Monet naiset jäävät yksin tai ovat niin kiireisiä, että unohtavat itsensä. Välillä on hyvä katsoa itseään peilistä ja kysyä; mitä sinulle kuuluu? On tärkeää myös jäädä kuuntelemaan vastausta. Emme useinkaan kuule itseämme tai jaksa odottaa vastausta kysymykseemme.

Eräänä aamuna, kun olin juuri herännyt, kuulin äänen mielessäni sanovan: avaa ilon ikkuna. Marraskuun harmaus katsoi minua vastaan, kun katsoin ikkunasta ulos. Mistä löytäisin itsestäni, omasta sisäisestä talossani ilon ikkunan. Ajattelin kaikkia niitä ikkunoita, joita olin katsellut; siinä oli ruokaikkuna, vaateikkuna, Christina-lehden ikkuna, TV7 ikkuna. Mistähän löytäisin ilon ikkunan ja mitä siitä katsoessa näkisin?

Muistin silloin ilon, jonka koin, kun sain laitettua lintujen ruokapaikan Lohjansaaren kodin seinään kiikkumaan. Koin iloa, kun pikkuiset lintu-ystävät lentelivät ja pian siinä oli koko joukko talitinttejä ja sinitiaisia iloisesti jyväsiä hakemassa. Sitä miettiessäni ja muistaessani, oli kun katselisi näkymää uudelleen ilon ikkunasta. Toisena päivänä avasin mieleni ilon ikkunan ja koin iloa, kun ajattelin lapsia ulkona posket punaisina lumessa häärimässä. Ihanaa, tuli ensilumi ja lapset iloitsevat lumesta.

Harmaat päivät ja päivien työt ja huomisen huolet, vievät helposti mennessään. Meidän on pidettävä huoli itsestämme ja läheisistä, ja kerrottava, että katsomalla ilon ikkunasta voimme nähdä iloisia asioita, mukavia muistikuvia ja kauniita näkymiä.

”Ilo Herrassa, on meidän väkevyytemme”. Siksi juuri haluaa paholainen meiltä ryöstää ilon, ettemme olisi väkeviä ja voimallisia.

Piirrä, maalaa tai kirjoita mitä näet ilon ikkunastani päivittäin. Jälkeenpäin katsoessa, näkee paljon oman sisäisen talonsa kunnosta ja kenties löytää ihan uusia asioita ja näkymiä omasta sielunmaisemasta.

Hyviä hetkiä ja voimaantumista ilon ikkunan äärellä.

Mirja