Jumalalta saatu näky kantaa | Jenni Rajala tekee luovaa työtä Jumalan asialla. Sipoolainen taiteilija Jenni Rajala on Christinan ensi vuoden seinäkalenterin kuvittaja. Pyyntö tulla toteuttamaan kalenteria oli hänelle toivottu rukousvastaus. Taide on Jennille keino nähdä elämän kauneus.

Jenni kertoo, että oli kyllä kuullut lapsesta asti Jumalasta ja Jeesuksesta, sillä hän kasvoi kristillisissä piireissä. Maailma veti kuitenkin puoleensa.

– Minulla oli nuoreksi aikuiseksi asti etäinen kuva Jumalasta ja käsitys, että meidän täytyy itse järjestellä asiamme oikein kelvataksemme hänelle. Samaan aikaan huomasin, ettei minulla ollut voimaa elää tavalla, jonka tiesin Jumalan tahdon mukaiseksi.

Lopulta hän ymmärsi, että oma tie johtaa jatkuvasti harhaan, ja alkoi pohtia uskoaan.

– Olin kyllä ajatellut uskovani Jeesukseen. Kävin satunnaisesti kirkossa ja avasin Raamatun ehkä muutaman kerran vuodessa. Olin ns. kunnon kansalainen. Mutta silti tämä usko ei tuntunut liikuttavan elämääni oikein mihinkään suuntaan.

Jenni asetti vuoden 2018 vaihtuessa itselleen tavoitteen: hän päätti ryhtyä ottamaan selvää, mistä uskossa on oikein kyse. Hän alkoi lukea Sanaa päivittäin.

– Vasta silloin minulle alkoi avautua Jumalan armo, siihen liittyvä anteeksianto, ja myös sen muuttava voima. Hakeuduin seurakuntaan, missä sain nähdä ja kokea mitä on yhteys.

Jumalalta saatu näky kantaa

Oman rikkinäisyyden tajuaminen ja tuominen Jeesuksen luo antoi rohkeuden tulla pikkuhiljaa näkyväksi ja tarvitsevaksi. Jenni kertoo, että hänen teki mieli irrottautua kaikista maailman asioista, joilla hän oli aiemmin pyrkinyt täyttämään sisäistä tyhjiötään.

– Sain uuden identiteetin Jumalan rakastettuna lapsena, mikä täytti minut sisäisellä, elämän olosuhteista riippumattomalla ilolla. Tästä taiteellanikin nykyään pitkälti kerron.

– Mitä ikinä kukin tekeekin, avain on rukoilla ensin, jotta voi tehdä Jumalan tahdon, sydämellään ja levosta käsin. Jos kutsu on Jumalasta, hän antaa voiman ja johdatuksen seurata sitä.

Lue Jennin tarina kokonaisuudessaan Christinan-lehden numerosta 5/24.