Jumalasta on tullut välttämättömyys | Anna Franchuk | – Sinä päivänä, kun sota alkoi Serhii, mieheni ja pastori, meni aamulla seurakuntaan ja siitä sotilaskomissaarin luo. Serhii opiskelee parhaillaan papiksi ja hänet asetettiin palvelemaan sotilaitamme sairaaloissa. Anna itse kävi Nebesa TV7:n studiolla tukemassa kollegoitaan. Myöhemmin hän alkoi kerätä lahjoituksia armeijalle ja osallistui taistelukoulutukseen.
Annan äiti Ljudmila piti rukousvirrat vuolaina ja kutoi naamiointiverkkoja seurakunnassamme. Annan veli Oleksandr ja hänen vaimonsa Anzhelika alkoivat auttaa kykyjensä mukaan Suomesta käsin. Heidän tyttärensä ja Annan 5-vuotias veljentytär saivat uskomattomia ideoita
hyväntekeväisyystapahtuman järjestämiseksi Ukrainan hyväksi. Annan serkku Mykhailo meni eturintamalle ja jos Annan isä Oleksandr, poliisin everstiluutnantti, olisi elossa, hän puolustaisi myös Ukrainaa.
– Kun elät kuin viimeistä päivääsi, elät eri tavalla. Sinusta paljastuu uusi puoli uusissa olosuhteissa. Ja kaikessa auttaa rakkaus. Rakastat, hengität ja puhut kuin viimeisenä päivänäsi ja sitten siihenkin tottuu. Koska sota on sellaista. Sinun täytyy elää, kiirehtiä elämään. Avioparina minusta ja Serhiistä tuli tarkkaavaisempia ja välittävämpiä, aloimme viettää enemmän aikaa yhdessä, kuunnella toisiamme, antaa nopeasti anteeksi, olla vain yhdessä ja iloita. Aloimme rakastaa Jumalaa ja toisiamme tietoisemmin ja syvemmin.
Jumalasta on tullut välttämättömyys
Jumala on ilmoittanut sodan aikana itsensä Annalle uudella tavalla. Anna alkoi lukea Raamattua eri
lailla. Hän on kokenut täydellisen uudistumisen uskossa, Jumalan ja hänen Sanansa tuntemisessa.
Jumala tuli lähemmäksi Annaa.
– Psalmit avautuivat syvästi, ikään kuin olisin alkanut ymmärtää, mistä on kyse! Rukous ei ole velvollisuus vaan välttämättömyys. Evankeliumin saarnaamisesta läheisillesi, jota olet aiemmin lykännyt, on tullut kiireellinen tehtävä. Koska monille ei ehkä ole huomista. Tänään Jumala on juoksuhaudoissa puolustajien kanssa. Miesten keskellä jotka luulivat eilen, että Jumala on kaukana ja kaikki on hyvin. Tänään he ymmärtävät, että ilman Jumalaa he tuhoutuvat.
Lue Annan tarina kokonaisuudessaan Christinan-lehden numerosta 1/24.