Kannetaan hyviä sanoja | Eijariitta Hurri | Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille. Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke, sanotaan Sananlaskuissa.

Puheemme tuo ilmi sen, mitä ajattelemme, tunnemme tai tahdomme itsestämme, toisistamme, Jumalasta, olosuhteista ja elämästä yleensä. Sanamme voivat rohkaista, rakentaa, lohduttaa tai rauhoittaa.

Ne voivat myös lannistaa, painaa alas, haavoittaa tai loukata syvältä. Sanat voivat yhdistää tai erottaa. Ne
kantavat valtavaa voimaa. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisen jäljen jätämme toisen elämään sanoillamme.

Mieleemme on voinut tallentua jopa lapsuudesta asti lauseita, jotka vieläkin ohjaavat elämäämme. Myönteiset sanat nostavat ja rakentavat. Ne antavat meille uskallusta ja rohkeutta, tulevaisuutta ja toivoa.

Negatiiviset kommentit saattavat lannistaa, halvaannuttaa ja sitoa niin, että itsekin uskomme niihin. Emme edes tohdi yrittää mitään muuta. Itsetunto voidaan romuttaa sanoilla, tai nostaa se liian vahvaksi. Ennen ei lapsia kehuttu, sillä saattoivat tulla vielä ylpeiksi. Nykyään suunta on kääntynyt toisin päin.

Kykenenkö hallitsemaan kieleni?

Jaakobin kirjeessä sanotaan, ettei kukaan ihminen voi kesyttää kieltään. Omassa voimassa emme siihen kykene, mutta Pyhä Henki auttaa heikkouttamme niin, että se on mahdollista. Emme automaattisesti ole Jumalan äänitorvia, vaan joskus pikemminkin torvia. Olemme uskovia, mutta puheemme viestii kuitenkin epäuskoa; ei Jumala voi enää muuttaa avioliittoani. Epäilemme Jumalan halua tai kykyä auttaa sairaudessamme. Murehdimme ja pelkäämme tulevia tilanteita.

Kaikilla meillä on taustamme, menneisyytemme, mallimme ja persoonallisuutemme, tapa, miten kommunikoimme. Toinen kertoo vuolaasti asioistaan, toinen taas valikoiden. Välitämme viestejä myös sanattomasti ilmeillä, eleillä ja kehon kielellä. Jokaisella on myös aika ajoin huolia, vastoinkäymisiä ja sairautta, jolloin herkeämättä etsimme apua, ratkaisuja ja ulospääsyä.

Kannetaan hyviä sanoja

Pyydetään, että Jumala auttaa meitä niin, että sanamme voivat innostaa ja rohkaista toisia, välittää
rauhaa, iloa, uskoa, totuutta, rakkautta ja elämää.

Lue Eijariitan herättelevä artikkeli kokonaisuudessaan Christinan-lehden numerosta 1/25.