Kun elämä antaa sitruunoita

Amerikkalaiset ystäväni sanovat usein ”When life gives you lemons, make lemonade” eli ”Kun elämä antaa sinulle sitruunoita, tee niistä mehua.” Sitruunat ovat terveellisyydessään hyväksi, mutta ne ovat myös happamia ja kirveleviä. Niistä tehty ”lemonade” eli sitruunamehu on sen sijaan ihastuttavan raikasta ja virkistävää. Lauseen on siis tarkoitus piristää väsynyttä tai rohkaista alakuloista. Sen on tarkoitus ajaa meidät näkemään jonkin tilanteen mahdollisuudet sen hankaluuksien sijaan. Tietysti jokaisen oman tilanteen mukaan hankaluudet ovat olleet pinnalla viime aikoina. Viime vuosi oli koko maailman kannalta tavaton, ja monille ihmisille hyvin vaikea. Koska sama meno nyt jatkuu, tämä sanonta sopii mitä parhaiten vuoden 2021 alkuun. Mutta mitä ovat sitruunat? Ja kuinka tehdä mehua?

Ensinnä olen viimeisen vuoden aikana miettinyt paljon historiaa. Menneet sukupolvet kokivat kauhistuttavia sotia. Keski-ajan ihminen eli läpi sotien, mutta myös läpi kuolemaa niittäneiden kulkutautien. Hänen elämänsä oli turvatonta ja pelko oli siinä keskeinen elementti. Luonto saattoi tuhota viljan tai voimakas kartanonherra ottaa hänen omaisuutensa. Sotia käytiin jatkuvasti. Historiallisessa mittakaavassa Euroopan toisen maailmansodan jälkeinen vauraus ja poliittinen vakaus on ällistyttävää. Mutta jos ihminen syntyi 1900-luvun alussa, hän eli läpi vallankumousten, läpi ensimmäisen ja toisen maailmansodan.

Ensimmäinen maailmansota oli järkyttävä totaalinen sota eikä sodasta palaaville haavoittuneille ja vammautuneille miehille ollut vastaanottokomiteaa. Kuvitelkaamme Saksan kansalainen, joka eli läpi maailmansodan, ja todisti keisarillisen vallan kukistumista. Hän selvisi Weimarin tasavallan taloudellisen kurjistumisen ajasta, ja koki sittemmin natsismin diktatuurin. Hän jäi kaiken tuon jälkeen kommunismin kauheuksien alle. Kaikkiin näihin ajanjaksoihin liittyi myös fyysistä hätää. Niihin sisältyi nälkää, kylmyyttä, turvattomuutta, väkivaltaa ja tuntemattoman pelkoa. Jollakin tavalla ihmiset yrittivät selviytyä ja sopeutua. Ehkä he löysivät rakkauden tai yhteisön. Ehkä he pystyivät auttamaan sodan haavoittamia.

Teksti: Susanna Kokkonen

Lue koko kolumni seuraavasta Christina-lehdestä!