Meitä kutsutaan yhteyteen ja rakkauteen | Annika Saralahti | Monia meistä on satutettu ihmissuhteissa. Pettymykset, luottamuksen rikkoutuminen ja läheisten ihmisten haavoittava toiminta voivat jäädä varjostamaan elämää ja estää syventämästä yhteyttä muihin. Satuttavien kokemusten jälkeen voi tuntua vaikealta luottaa ihmisiin tai jopa Jumalaan.

Jumala ei tahdo kenellekään pahaa. Elämme langenneessa maailmassa, jossa ihmiset epäonnistuvat ja haavoittuneet ihmiset haavoittavat toisiaan. Jumalalta ei mikään pysy salassa. Hän on kanssamme, ei hylkää eikä jätä. Ihmisen tunteet eivät vaikuta Jumalan olemukseen ja lupauksiin. Jumala kutsuu luottamaan häneen ja tahtoo meidän jakavan kipumme ja epäilyksemme hänen kanssaan.

Kun Jeesukselta kysyttiin, mikä on käskyistä suurin, hän vastasi näin: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.” Toinen yhtä tärkeä on tämä: ”Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi.”

Meitä kutsutaan yhteyteen ja rakkauteen niin Jumalan, ihmisten kuin itsemme kanssa.

Jumala rakastaa meitä ehdoitta. Armosta käsin voi levollisesti ottaa askeleita oikeaan suuntaan elämässä. On lupa yrittää uudelleen, epäonnistua ja silti olla rakastettu ja hyväksytty. Jumalan rakkaus meitä kohtaan ei perustu suorittamiseen tai tekoihin.

Kun katsoo itseään Jumalan silmin, näkee, että on arvokas ja kykenevä. Tämä näkökulma antaa rohkeutta ja muistuttaa velvollisuudesta rakastaa itseään, jotta voi rakastaa tästä käsin myös muita. Älä siis enää hylkää itseäsi, sillä olet äärimmäisen arvokas ja rakas

Christina-lehden numeron 6/24 artikkelissa Annika Saralahti käy läpi joitakin esteitä, jotka saattavat estää toimimasta näiden Jeesuksen ohjeiden mukaisesti.