Onnellisen maan kulkija | Tuija Valtanen, 59, on ICEJ:n Suomen osaston työntekijä ja sananjulistaja, joka rakastui Sanaan palavasti tultuaan uskoon. Elämänkoulu on kasvattanut pysymään rukouspolulla ja juurtumaan Sanan kalliolle.
Uskoontulonsa Tuija muistaa vieläkin elävästi.
– Kokemäen Kuurolan kylässä asuessamme muistan kärsineeni sosiaalisena ihmisenä paikkakunnan
hiljaisuudesta. Kun ainoa läheinen ystävä, iäkäs Aino-mummo, pyysi mukaan seuroihin, lähdin heti
kiinnostuneena mukaan, Tuija muistelee.
Ihmisten todistukset koskettivat, ja tilaisuuden lopuksi Tuija pyysi rukousta puolestaan.
– Ylleni lausuttu Herran siunaus avasi minulle ihmeellisesti uskon lahjan, Tuija kertoo.
Mieskin huomasi muutoksen Tuijan tultua kotiin ja kysyi, oliko hän tullut uskoon.
Sanan nälkä Tuija alkoi heti palvella Paltamon helluntaiseurakunnassa ja opiskeli kirjekursseina Raamattuopiston opintoja.
– Minulla oli valtava Sanan nälkä heti alusta alkaen, Tuija muistaa.
Saman tien Tuija opiskeli nuorisotyön kurssin ja Iso Kirja -opiston Davar-koulutuksen eli juutalaistyön
koulutuksen. Tuija kertoo elämänsä kulkeneen kuin vauhtipyörä. Johdatus tehtävästä toiseen on kulkenut kuin virta. Yöllisessä näyssä Tuija muistaa Jumalan puhuneen, että jos hän vain suostuu olemaan kulkija, Jumala antaa hänen osakseen onnellisen maan. Aluksi Tuija ajatteli kutsun tarkoittavan Israelia, mutta nyt hän ymmärtää sen tarkoittavan myös Suomea, maailman onnellisinta maata.
Onnellisen maan kulkija
Tie ICEJ:n kiertäväksi evankelistaksi on kulkenut Jumalan valmistelutyön kautta.
– Tänä keväänä tuli 12 vuotta ICEJ:n työn aloittamisesta ja 35 vuotta hengellisen työn aloittamisesta, Tuija kertoo kiitollisena.
Kiertävän evankelistan työssä Jumalan lupaus onnellisen maan kulkijan osasta on toteutunut. Tuija
kokee rakkaaksi tehtävän, jossa Sana ja rukous yhdistyvät. Ilman Sanan pohjaa rukous on voimaton ja
rukouksen henki heikompi, Tuija on oppinut.
Omassa palvelutehtävässään Tuija on oppinut, että oma ujous pitää laittaa sivuun. Hän on saanut luottaa siihen, että Pyhä Henki vahvistaa kulloiseenkin tehtävään.
– Kun pitkien kokouspäivien jälkeen istahtaa joskus hyvinkin väsyneenä autoon, tulee aina tilalle ilo siitä, että saan tehdä tätä työtä, Tuija vahvistaa.
– Kutsu on kantanut ja antanut voimia, evankelista kiteyttää.
Tuija unelmoi läpimurroista Hengessä ja toivoo muutosta Suomen kansan sisäiseen maailmaan.
– Ajan henki ja maailman henki hallitsevat aika paljon. Odotan sitä, että Suomen kansa saisi kääntyä
elävän Jumalan puoleen, Tuija huokaisee.
Seurakunnan Tuija toivoo täyttyvän Jumalan tuomalla elämällä, uudella innolla ja keskinäisellä kunnioituksella. Naisten Tuija toivoo löytävän oman palvelutehtävänsä ja astuvan siihen rohkeasti.
– Herkkyys ja empatia ovat kauniita, Jumalan naisille antamia lahjoja, ja niitä tulisi käyttää Jumalan työssä arvokkaina aarteina, Tuija rohkaisee.
Lue Tuijan tarina kokonaisuudessaan Christinan-lehden numerosta 3/24.