Sisälläni soi! | Minun sisälläni soivat laulut. Huomaan laulavani lapsuuteni lauluja, nuoruuteni- ja aikuisuuteni lauluja. Opiskelin nuoruudessani Helsingin konservatoriossa mm. laulua, ja näitäkin yksinlauluja huomaan välillä laulavani. Lapsuuskodissani laulettiin paljon ja työelämässäni päiväkodin johtajana musiikkipainotteisessa päiväkodissa laulettiin ja soitettiin. Laulut putkahtelevat sieltä menneisyydestä mieleeni ja laulan itsekseni milloin missäkin.
Pyhäkouluissa opitaan lasten hengellisiä lauluja ja ne jäävät mielen pohjalle soimaan ja siunaamaan.
Kuitenkaan pyhäkouluja ei ole enää kovinkaan monessa seurakunnassa. Lapsille pitää laulaa ja lasten kanssa yhdessä pitää laulaa. Soittaminen sekä laulaminen, ja yleensäkin musiikki yhdistää.
Esimerkiksi lastenvirret ovat kauniita ja puhuttelevia: ”Ystävä sä lapsien katso minuun pienehen. Minne käynkin maailmassa, sinä olet hoitamassa. Onni täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee.”
Mutta missä näitä lasten hengellisiä lauluja enää lauletaan?
Lapsilta ei saa viedä tietoisuutta turvasta, joka on Jumalassa.
Kouluissa ei enää ole kristillisyyttä ja päiväkodit ovat jättäneet tämän tärkeän alueen kokonaan pois.
Pallo on vanhemmilla ja isovanhemmilla, kummeilla ja muilla sukulaisilla. Lapsilta ei saa viedä tietoisuutta turvasta, joka on Jumalassa, ja että taivaan enkelit varjelee ja suojelee pientä kulkijaa.
Jeesus otti lapset syliinsä ja siunasi heidät. Hän tekee sen tänäänkin, kun pyydämme sitä ja uskomme häneen.
Sukuumme odotetaan pienokaista. Olenkin sanonut tulevalle äidille, että laula lapselle, vaikka hän on vielä kohdussa. Lapsi kuulee kohtuun; laulua ja rukousta, kauniita sanoja ja odotusta. ”Lapsi pieni olet rakas ja tervetullut luoksemme.”
Sisälläni soi myös runorukous. Rukoilen runoillen milloin ja missä vain. Tämä alkoi, kun kokosin kirjailija, runoilija ja opettaja Mirjami Lähteenkorvan jäämistöstä kirjan: Sydämeni annettu ihmisten käsiin. Mirjamin runot puhkaisivat sisimmässäni jotakin aivan odottamatonta ja herkkää. Runorukous nousee heti aamulla kun herään, runorukoilen päivän mittaan ja illalla ennen nukahtamista.
Meissä kaikissa on sisällämme jotain ihanaa ja ihmeellistä, joka tulee esille jonkun ärsykkeen tai tapahtuman myötä. Kuunnellaan sisintämme ja annetaan Jumalan Hengen virrata.
”Sinä Jeesus rakkahin, kuljethan kanssani tänäänkin. Etten hukkaisi ihmettä, olla sinua lähellä. Turvaa ja suojaa suo minulle, tämän päivän matkalle. Siunaa ja suojaa myös rakkaita; Marttia ja lapsia, lasten lapsia kaikkia ja pientä, joka on tulossa.”
” Jeesus anna anteeksi, kaikki päivän syntini. Puhdista sydän ja mieleni, ja sulje minut turviisi. Suo levollisia unia ja siunaa myös kaikkia rakkaita. Kiitos kaikesta avusta, jota sain tänään sinulta. Suojelit ja varjelit, mua kädestä pitäen talutit.” Aamen, Jeesuksen Pyhässä nimessä.
Soikoon sydämemme Jumalan kiitosta.
Mirja