Versosta kukaksi ja kukasta hedelmäksi | Mietin tätä aihetta ja mieleeni nousi puun oksa, jonka varteen on kasvanut kevään tultua uusi verso. Pienestä aihiosta se alkaa avautua, varovasti ja arkaillen
lämmön ja veden vaikutuksesta.

Myös sisällämme on pieni verso, alkio. Meillä on siitä aavistus, vaikka sitä ei vielä näy, mutta se antaa kuitenkin heikkoja signaaleja olemassaolostaan. Tarvitsemme lämpöä, rakkautta ja suojelua, että meissä
oleva alku, uusi verso, uskaltautuu tulemaan esille.

Jeesus sanoi kaivolla Samarialaiselle naiselle: ”Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” (Joh.4:15–19.) Nämä Jeesuksen sanat avasivat naisen sydämen kaipaamaan tätä vettä.

Meidänkin elämämme versot kaipaavat elämän vettä, jonka vain Jeesus voi antaa. Versot meissä uskaltavat tulla esiin, kukkia ja kasvaa niin, että ne tuottavat hyvää hedelmää taivasten valtakuntaan.

Rukoillaan, etteivät kylmyys, kuivuus tai tuholaiset saisi meissä alkanutta kasvua tyrehtymään, eikä mikään voisi estää sen hedelmän syntymistä, jonka Jumala on sisällemme laittanut.

Versosta kukaksi ja kukasta hedelmäksi

Christina-lehden 2/2025 numeroon olemme saaneet ihanilta siskoilta koskettavaa luettavaa. He ovat jakaneet omaa elämäänsä sekä kokemuksiaan avoimesti ja lukijaa siunaten.

Lindan versot ovat saaneet puhjeta kukkaan ja tuottavat hyvää hedelmää ylistyslauluina Jumalalle.
Näihin kiitosvirsien säveliin saamme kaikki Lindan johdolla yhtyä.

Myös Marjo Elisan elämän versot ovat saaneet kasvaa ja tuottavat nyt hedelmää rukoustanssin ja
ylistyksen kautta. Jumalalle antautuminen ei kuitenkaan ole tuosta vaan juttu, vaan se on vastavirtaan menemistä, luopumista ja taistelua. Joskus joudumme antamaan pois omat unelmamme, mutta silloin Jumala antaa monin verroin suurempaa ja parempaa tilalle.

Tästä kertoo muun muassa Ina omassa kirjoituksessaan. Hänen elämänsä suuri toive oli saada oma lapsi. Jumala kuuli rukoukset. Naisina pystymme ymmärtämään lapsettomuuden kivut.

Kuninkaan tyttärien yhteinen matkanteko saakoon kaikua kiitosta ja ylistystä Jumalan kunniaksi. Yhdessä on siunaavaa rukoilla, ylistää ja jakaa kokemuksia ja ajatuksia. Vahvistumme yhteisestä uskosta. Se on tänä päivänä tärkeää, ettei kukaan uupuisi tiellä kesken matkan.

Nuoruus on kevään aikaa elämänkaaressamme. Keväällä valmistuu joukko nuoria aikuisia ammattiin tai
saa valkolakin. Siirrytään luokalta toiselle ja juhlitaan valmistujaisia, vuosipäiviä ja häitä.

Kevät on ihanaa aikaa. On valoa ja lämpöä joka saa luonnon kasvuun ja linnut palaavat tänne pohjolaan
pesiäkseen ja kasvattaakseen poikaset. Nautin suuresti kevään ajasta. Odotan kevättä ja iloitsen, että
saan elää vielä tämän kevään.

”Kyyhkyseni, joka piilet kallion kolossa, vuorenpengermällä anna minun nähdä kasvosi, anna minun
kuulla äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi.” (Laulujen laulu 2:14.)

Kevään ihanuutta ja Jumalan siunausta
Mirja